Ultšan piiri (Ul’chskiy Rayon)
Ultšan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Habarovskin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1933 perustetun piirin pinta-ala on 39 100 neliökilometriä. Asukkaita on 21 900 henkeä (vuonna 2010).
Ultšan piiri sijaitsee Amurin alajuoksulla. Se rajoittuu koillisessa Nikolajevskin piiriin, kaakossa Tatariansalmeen, etelässä Vaninon ja Komsomolskin piireihin, lännessä Solnetšnyin ja Polina Osipenkon piireihin sekä pohjoisessa Tugurin–Tšumikanin piiriin.
Piirin hallinnollinen keskus on Bogorodskojen kylä, josta on 820 kilometriä aluepiirin pääkaupunkiin Habarovskiin. Muita huomattavampia paikkakuntia ovat Bulavan ja De-Kastrin kylät. Maalaiskuntia on yhteensä 18 ja asutuskeskuksia 32.
Seudun kanta-asukkaita ovat ultšat. Nykyään enemmistön muodostavat venäläiset, joita alkoi muuttaa alueelle 1850-luvulla. Muita ryhmiä ovat nanait, nivhit, negidaalit ja evenkit.
Tärkein tuotannonala on metsäteollisuus. Lisäksi harjoitetaan kullan huuhdontaa ja kalastusta. Ultšan piiri on yksi aluepiirin köyhimpiä ja tulee toimeen lähinnä valtion avustusten varassa.
Ultšan piiri sijaitsee Amurin alajuoksulla. Se rajoittuu koillisessa Nikolajevskin piiriin, kaakossa Tatariansalmeen, etelässä Vaninon ja Komsomolskin piireihin, lännessä Solnetšnyin ja Polina Osipenkon piireihin sekä pohjoisessa Tugurin–Tšumikanin piiriin.
Piirin hallinnollinen keskus on Bogorodskojen kylä, josta on 820 kilometriä aluepiirin pääkaupunkiin Habarovskiin. Muita huomattavampia paikkakuntia ovat Bulavan ja De-Kastrin kylät. Maalaiskuntia on yhteensä 18 ja asutuskeskuksia 32.
Seudun kanta-asukkaita ovat ultšat. Nykyään enemmistön muodostavat venäläiset, joita alkoi muuttaa alueelle 1850-luvulla. Muita ryhmiä ovat nanait, nivhit, negidaalit ja evenkit.
Tärkein tuotannonala on metsäteollisuus. Lisäksi harjoitetaan kullan huuhdontaa ja kalastusta. Ultšan piiri on yksi aluepiirin köyhimpiä ja tulee toimeen lähinnä valtion avustusten varassa.
Kartta - Ultšan piiri (Ul’chskiy Rayon)
Kartta
Maa (alue) - Venäjä
 |
 |
| Venäjän lippu | |
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| RUB | Venäjän rupla (Russian ruble) | ₽ | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| KV | Komin kieli (Komi language) |
| TT | Tataarin kieli (Tatar language) |
| CE | Tšetšeenin kieli (Chechen language) |
| CV | Tšuvassin kieli (Chuvash language) |
| RU | Venäjän kieli (Russian language) |